Tähtitaivas ja harjumaisemia - Syksyinen yö kodassa
Heisanharjun varauskota
Kodassa on nukkumapaikat 5hlö ja nuotiopaikka. Ovessa on sähkölukko joka aukeaa koodilla, jonka saa ennen varauksen alkua sähköpostitse.
Syyslomaviikko lähestyi kovaa vauhtia ja mielessä vilahteli rento viikonlopun vietto hienoissa maisemissa. Vaikka teltalla onkin kiva lähteä liikenteeseen, nyt haettiin hieman erillaista lomaviikolle ja varasimme kotayön Heisanharjulle. Heisanharju on luonnonsuojelu ja virkistysalue Kymenlaaksossa noin 1h ajomatkan päässä Kouvolasta tai Heinolasta. Lähin kylä, Jaala, on noin 30min matkan päässä Heisanharjusta. Kylästä löytyy mm. kauppa ja bensa-asema sekä ravintola Vanha Kelo, johon kannattaa pysähtyä vaikka kahville tai syömään..
Heisanharju oli tuttu paikka, olin käynyt sielä noin 4 vuotta sitten aikaisemmin ja paikka jäi mieleen hienoista kangasmetsistä ja kapeasta harjusta järvimaisemineen.
Alueella on kaksi kotaa, toinen on varauskota ja toinen on yleinen kaikille avoin. Paikalla on myös kaksi wc:tä ja puuliiteri sekä pöytää ja penkkiä. Kaivo on myös kahden kodan välissä, missään ei ollut mainintaa onko vesi juomakelpoista. Vesi oli ehkä hieman sameahkoa ja hieman metallisen makuista. Käytimme vettä Grayl vedenpuhdistajan läpi mutta metallinen maku ei hävinnyt joten käytimme järvivettä. Heisanharjun kodan voit vuokrata joko päivä tai yö käyttöön. Varauksen voi tehdä Jaalanjaloiset.fi sivustolta.
Paikalle oli helppo tulla, tulimme Kouvolan suunnalta ja Vanhan Kelon kohdalta käännyimme kohti Mäntyharjuntietä, tie muuttui hiekkatieksi loppuvaiheesta. Mäntyharjuntieltä käännyttäessä kohti Heisanharjun parkkipaikkaa oli tie yksi parhaimmista “metsäteistä” mitä minä olen ajanut. Ja tie ilmeisesti pidetään auki myös talvella, iso peukku siitä!
Ilta mitä hienoin, yö taasen..
Varauskota syksyisessä ilta-auringossa
Saavuimme paikalle noin klo 16, varaus kodalle alkaisi vasta klo 17. Joten jätimme rinkat autoon ja kävelimme paikan päälle ilman kantamuksia. Aurinko paisteli ja maalasi syksyisiä värejä joka puolelle. Kodan luona oli hieman porukkaa, olihan lauantai ja syyslomaviikon taite. Kiersimme järven ympäri ja fiilistelimme täydellistä syyssäätä. Samalla haimme autolta rinkat ja suuntasimme kohti kotaa.
Kota oli juuri sellainen kuin saattoi odottaa, siisti ja viihtyisä. Onneksi kodassa oli ikkunoita joka seinällä, niin maisemia pystyi ihastelemaan sisälläkin ollessa. Hieman hiirenpapanoita löytyi sieltä täältä, ja tämä muistuttaa retkeilijää siitä, ettei jätä yöksi tai vahtimatta omia eväitään levälleen. Metsässä vierailijoita kun ollaan ja asukkaat saattavat tulla apajille milloin vain. Teimme puita heti ensitöiksemme, koska aurinko oli jo laskemassa. Paistoimme kodassa nuotiolla iltaruoaksi, kasviksia, leipää ja pippuripihviä. Jälkiruokana paistoimme pannulla pannukakkuja ja lisukkeena hilloa. Näillä eväillä pärjäisi yön yli.
Yöllä lämpötila painui noin 4 asteen tienoille, emme pitäneet tulia iltaa pidempään kodassa. Yöllä klo 4.00 heräsin siihen liipivään tunteeseen kun kylmä alkaa vallata makuupussin läpi kehoa. Naureskelin omassa mielessäni, omaa kohtaloa ja seuraavalla kerralla otan mukaan talvipussin enkä kesämakuupussia. Aamuun asti selvisin vetämällä päälle housut, villapaidan ja fleecen.
Kangasmetsiä ja harjumaisemia
Seuraavana päivänä kävimme kävelemässä “keleksien” ympäri, kapealla harjulla ja ympyrälenkin. Helppokulkuista kangasmetsää ja hienoja mäntymetsämaisemia. Sunnuntaina näimme yhdet ulkoilijat paikanpäällä ja parkkipaikka oli myös lähes tyhjä puolenpäivän aikaan kun teimme lähtöä. Kesällä täällä voisi viettää teltassakin helposti pari päivää kalastellen ja vaeltaen hieman pitemmälle. Ilmeisesti Heisanharjun läpi menee maakuntareitti jota pääse vaikka Heinolaan asti.
